torstai 25. heinäkuuta 2019

Risun punominen jatkuu

Jatkoin vielä vauhtiin päästyäni risuolioiden tekoa ja tulos on nyt tämä. Yksi näyttää ihan (?) kissalta, yhden pitäisi olla pöllö (?) ja sitten tämä kolmas on vähän siltä väliltä. Hauska näitä on tehdä ja istuttaa kotipihaan eri paikkoihin. 

Risulintujakin tein pari kappaletta. Tällä kertaa niistä tuli vähän isompia ja laitoin ne tuohon meidän tien varteen ohjaamaan perille. Linnuissa käytin pohjana katiskaverkkoa, jonka päälle punoin risuja ja rauralangalla vain kaikki kiinni. Jaloiksi pari koivukeppiä, toisen isomman  laitoin suosiolla kiinni heinäseipääseen. Sen verran painava siitä tuli.


Tiistaina pidin Taipaleen kulttuuriviikkoon littyvän kehyskudontakurssin ja sen tuotoksia tule tänne vähän myöhemmin. 






torstai 18. heinäkuuta 2019

Risuolio


Eilen ajattelin tehdä risusta pöllön tekniikalla, jota yksi opiskelijoistani risukurssillani ehdotti. Eli aivan kuin risukoria tekisisi pyöreänä ja sitten vain kaventamalla ja leventämällä tulisi pöllölle antaa oikea pöllön muoto. Pöllö jäisi ontoksi ja sen voisi ripustaa vaikkapa jonkin kepin nokkaan pihamaalle.

Tälläinen siitä syntyi! Onko tämä nyt sitten pöllö? Enemmänkin se muistuttaa kissaa. Eikös vain? Laitoin tämän olion istumaan risuaittani eteen korkeamman sijainnin sijasta. Siihen se sopii mainiosti. 
Näitä pitää kyllä tehdä muutama lisää ja, jos haluan siitä enemmän pöllön näköisen, kaulaa ei pidä kaventaa noin paljoa ja  koko keskiosa pitää jättää vähän leveämmäksi. 

Minulla on todellakin pihallani aitta, jossa on risutöitäni esillä. Aitta oli aiemmin takapihallamme, mutta pyysin miestäni siirtämään sen etupihalle. Sehän on pihamme kaunein rakennus. Traktorien vetämänä aitta siirtyi aika helpostikin uuteen paikkaan.



Aitassa on esillä tekemiämi risutöitä vuosien varrelta. Ensi viikolla 22.7.-26.7. käsityömyymäläni Varpunen on avoinna joka päivä klo 12-16.00. Tervetuloa tutustumaan näyttelyyni.


sunnuntai 14. heinäkuuta 2019

Pöllöjen fanitusta


Ripustelen mielelläni pihapiiriini kaikenlaisia yllätyksiä vierailleni. Monesti ne ovat talven keramiikkakurssien tuotoksia, mutta toki teen myös luonnonmateriaaleista kaikenlaista. 

Nyt innostuin tekemään jäkälästä pöllojä, joille tein nokan ja silmät koivunoksista. Ja koko komeus kiinni koivuun. Vaalealta pohjalta sitä voi olla hankala havaita, mutta toisaalta pöllö istuu pihakoivuun hyvin.

Pohjana olen käyttänyt katiskaverkkoa ja siihen olen keräämäni jäkälät sitten sitonut. Ohuen rautalangan avulla muotoilin koivunrisuista silmät ja suuverkin ja kiinnitin sen jäkäläkerroksen päälle.

Jäkälä on hyvin kestävää, jos se saa olla liikuttelematta. Joten uskon, että tämä pöllö viihtyy meillä  pitkään. 

Jäkälän keruussa tietysti kohtuu kaikessa ja sitähän saa kerätä vain maanomistajan luvalla. Se on hyvä muistaa näitä luonnonmateriaaleja kerätessä. Sama koskee myös sammalta.