keskiviikko 4. joulukuuta 2019

Pitsiliinasta valokoriste ikkunaan



Varmaan aika monelta löytyy kodista vanhoja pitsiliinoja. Itse hamstraan niitä usein kirpputoreilta ja käytän pikkuliinoina monellakin pöydällä.

Kovettamalla liinoista voi tehdä koristeita riippumaan ikkunaan ja näin joulun alla lisäämällä niihin valot saa kauniin ikkunakoristeen. Ledvaloja on nyt niin monenlaisia ja pattereilla toimivat saa helposti ripustettua sinne minne sen tahdot laittaa. Pistorasian läheisyys ei ole este.

Kovetin pitsiliinan Paverpol- aineella, jolla saa hyvän lopputuloksen. Liinan voi toki kovettaa muullakin tavoin. Aika usein se ainakin ennen tehtiin vesi-sokeri-yhdistelmällä. Saman verran vettä ja sokeria ja sokeri sulatetaan kuumaan veteen ja liina siihen kastumaan vähäksi aikaa. Tosi tanakka lopputulos tulee näinkin. Ja tietysti voit kovettaa liinan vesi-erikeeperiseoksella. Ehkä lopputulos ei ole yhtä napakka, mutta voit tehdä liinalle tuen taipuisasta rautalangasta ja virittää liinan siihen.


Tässä olen tehnyt kehikon liinan kokoiseksi ja virittänyt valot siihen valmiiksi.



Tässä vielä yksi tekemäni ikkunakoriste. Sen taakse en tehnyt tukea vaan pujottelin valot liinan väleihin ja sitten ikkunaan vain esille!






tiistai 26. marraskuuta 2019

Makramee-solmeilua


Makramee on tullut taas suosioon ja ohjeita ja kursseja asian tiimoilta on vähän kaikkialla. Niinpä en itsekään ole välttynyt moiselta innostukselta ja makrameetöitä on tullut tehtyä niin seinille, ikkunoihin kuin koristeiksikin ylipäätään. Töihin voi lisätä puu- ja lasihelmiä kukin makunsa mukaan. Mitään suuria seinävaatteita ei välttämättä tarvitse tehdä vaan voi ihan hyvin tarttua pienempiinkin töihin.

Olen ottanut vanhoja lasipurkkeja käyttöön lyhtyinä. Purkin ympärille olen solmeillut makrameesolmuja ja sisään olen laittanut led-kynttilän. Samaisia lasipurkkeja makrameekuorrutuksella olen käyttänyt säilytyspurkkeina vaikkapa puulastoille keittiön työpöydällä



Ohessa ikkunaan tekemäni tähti. Käytin materiaalina joskus muinoin ostamaani paperinarua ja hyvin jämäkkä tähti siitä syntyikin. Aina solmeiluun ei tarvitse käyttää punosta tai nyöriä vaan moni lanka soveltuu töihin ihan yhtä hyvin.

Kuten jo sanoin, ohjeita makramee-solmeiluun löytyy netistäkin helposti. Youtube on ohjeita pullollaan. Kannattaa ensin opetella perussolmut, jonka jälkeen voi siirtyä vaativimpiin töihin.




Makrameetähtiä solmeillaan avustuksellani keskiviikkona 11.12. Viinijärven yhteisötilassa klo 12-18.00 ja perjantaina 13.12. käsityömyymälässäni . Tervetuloa katsomaan ja kokeilemaan solmeilua!

sunnuntai 10. marraskuuta 2019

Havukranssi jouluksi


Minulla on Tee itse havikoristeet pihamaallesi- kurssi Joensuun seudun kansalaisopistossa marraskuun 22.-23. päivä. Kurssia varten aloitin mallitöiden teon jo hyvissä ajoin ja kokeilin nyt sydämen muotoisen kranssin tekoa.

Havujakin löytyi kotoa. Olen sanonut, että joskus ihmettelen miesten tapaa toimia. Jos pihalla haravoidaan lehtiä, niin ne on toimitettava kompostikasaan traktorin kauhassa. Jos tarvitaan havuja haudoille vietäväksi, pitää kaataa pihasta kuusi. Tästä syystä minulla oli nyt sopivaa materiaalia kranssien tekemiseen!

Tämän kranssin pohjana käytin nyt pajua. Kovin itsepäisiä pajut olivatkin, ne eivät meinanneet millään muotoutua oikeaan muotoon, mutta tiiviillä rautalankakerroksella sain ne taltutettua. Tein aika ison kranssin, läpimittä oli varmaan n.50 cm. Toisinaan olen käyttänyt kranssin pohjana ihan sanomalehdestä taiteltua sivua; maalarinteipillä vain sivut teipataan kiinni tukevaksi pohjaksi. Hyvä tulee niinkin.


Sitten vain rautalangalla sitomaan havukimput pohjaan kiinni. Aloitin alhaalta ja tein molemmat sivut erikseen. Rusetti peittämään yhtymäkohtaa ja pari kuusen käpyä koristeeksi. Ei mitään liikaa tällä kertaa.

Tällä pohjalla jatketaan. Kotipihan havut ovat vähissä, mutta onneksi muutama savotta näkyy olevan meneillään lähistöllä, joten materiaalia on luvassa. Pitäisi tehdä ainakin havuköynös käsityömyymälän oven eteen.

lauantai 26. lokakuuta 2019

Vaahteranlehtiruusut


Tänä syksynä ruska on ollut erityisen kaunis ja innostuin tekemään ruusuja eri värisistä vaahteranlehdistä. Ruusuja voi laittaa sitten koristeiksi havukranssehin ja niistä voi tehdä myös ihan oman kimpun kuten yllä.

Ja hyvin kestävät kevääseen saakka.

Ruusun teko-ohje löytyy mm. täältä

torstai 17. lokakuuta 2019

Risutyö ulkoruukkuun


Tänään valmistelin ensi lauantain risukurssiani Sata ja Tuhat risua. Kurssi on osa Joensuun seudun kansalaisopiston 100 v juhlavuoden kursseja. Kurssilla keräämme kaupungin puistosta kaadettujen koivujen oksia ja ohjeistan kurssilaisia risujen keräämisessä ja niiden säilyttämisessä. Lopuksi valmistan näytetyönä jouluisen risutyön, jonka kurssilaiset voivat sitten kotona saattaa valmiiksi.

Sitä siis harjoittelin ja yllä olevan kaltainen siitä tuli. Risut olivat tällä kertaa aika lyhyitä, joten näyttävämmän saa pidemmistä risuista. Toki koristeeksi voi laittaa jouluisaampaakin, mutta nyt tyydyin käpyihin, omenoihin, ruusunmarjoihin ja vaahteranlehtiruusuihin. Keskelle istutin pienen callunan.  Muutama havunoksa mukavasti peittää ruukun tyhjiä paikkoja ja nekin tuovat joukun tuntua. Ehkäpä viritän pienet valot vielä syksymmällä kiertämään astelmaa.

Näillä eväillä mennään lauantaina risujen keruuta ohjeistamaan

sunnuntai 29. syyskuuta 2019

Ruisleipäkilpailusta tuli voitto


Osallistuin tänä vuonna viidettä kertaa Liperin leipävässä järjestettyyn ruisleipäkilpailuun. Kolmasti olen ollut kilpailussa kolmas, mutta nyt onnisti paremmin ja voitin kilpailun. Olen tehnyt enemmän ja vähemmän ahkerasti ruisleipää liki neljänkymmenen vuoden ajan. Joskus leipä onnistuu, joskus ei.

Harmikseni onnistuin tuhoamaan anoppini hapanleiväjuuren avioliittomme alkuaikoina. Juuri oli puutiinussa, joka vaati leipomista ja tiinun kastelua viikoittain. Enhän minä siihen aikaan ehtinyt leipoa joka viikko ja tiinu haristui ja yhtenä päivänä se oli klapeina lattialla. Sen jälkeen ostin muovisen tiinun, joka sallii haristumatta sen, että väliin leivän leipomisessa on taukoja.

Maatilallamme on viljelty ruista aina, joten jauhot ovat omasta takaa. Meillä on oma ruislajike Iivo, joka on yksi viidestä maatiaisruislajikkeesta Suomessa. Tänäkin vuonna Iivoa oli viljelyssa 7 hehtaarin alalla. Iivo-ruis on pienijyväinen, joten siitä tehdyssä jauhossa on kuorta enemmän ja jauho on siksi tummempaa.

Ruisleivän teko ei ole aivan ongelmatonta ja onnistuminen on monen osatekijän summa. Herättelen juuren lämpimällä vedellä edellisiltana ja lisään veteen hiukan ruisjauhoja, jotta juuri muuttuu vellimäiseksi. Siinä illan mittaan käyn sitä vatkaamassa hierimellä, jotta juuri saa ilmaa. Aamulla lisään loput jauhot ja suolan ja alustan takinan. Hiivaa en käytä, sillä juuri onnistuessaan kohottaa taikinan ilman sitä. 

Taikinan kohoamisella ei saa olla kiire ja kannattaa odottaa, että se kohoaa kaksinkertaiseksi. Sitten vain taikina leivinpöydälle ja se jaetaan pieniin osiin. Taikinapaloista pyöritellään leivät ja taas kohotetaan niin, että leipä on kauniisti halkeillut pinnastaan. Leivät pitää vielä pistellä haarukalla ennen uuniin laittoa ja uunissa ne ovat n. tunnin ajan n. 200-220 asteessa. Vaihdan välillä leipien paikkaa.

Ohessa linkki paikallislehden Kotiseutu-uutisten Leipäpäivästä tehtyyn juttuun




tiistai 20. elokuuta 2019

Pihlajanmarjakransseja


Tänä syksynä on taas hyvä pihlajanmarjavuosi. Jotenkin tuntuu, että marjat ovat kuluneena vuonna kypsyneetkin tavallista aikaisemmin. Nyt jo elokuussa ne ovat kauniin oranssinpunaisia.

Rakastan pihlajanmarjoja. Jotenkin jo niiden väri antaa voimaa syksyyn.

Tälläisena vuonna, jolloin pihlaja on loistossaan, en voi olla tekemättä sen marjoista kransseja. Yhdessä rahkasammaleen kanssa kranssi säilyy ulkona pitkälti syksyyn. Tosin tilhet voivat tyhjentää sen hetkessä, mutta nyt, kun marjoja on runsaasti puissakin, ne jättävät monesti kranssin ihan rauhaan.


Ihan oveen tätä kranssia ei kannata kiinnittää vaan  laitan sen  oven viereen. Kranssin pohjana käytän pajuista tehtyä pohjaa, koska se on riittävän tuleva. Sitten puolalangalla yhdessä rahkasammaleen kanssa puista riivityt tertut kiinni pohjaan. 

Käytän usein nimenomaan rahkasammallalta pohjassa. Se antaa kransiile kosteutta ja imee samalla kosteutta myös ilmasta. Marjat säilyvät kauemmin rypistymättä. Ja rahkasammal on tosi kaunis pilkistäessään aina välistä marjojen seasta.


Joskus käytän kransseissa myös muita marjoja kuten tässä aroniaa. Kranssin keskelle on sidottu vaahteranlehdistä sidottu ruusu. Tosi värikäs yhdistelma!



Linnuille voi talvea varten tehdä tälläisiä marjasidoksia ja ripustaa ne pihan puihin. Ne ovat samalla kauniita pihankoristeita.

Kuivaan myös pihlajanmarjoja ja käytän niitä koristeita töissäni. Marjan oranssi väri vain tummuu kuivuessaan. Niitä voi sitten lisätä vaikka lintujenruokaseoksiin yhdessä kookosrasvan ja kaurasiementen kanssa.

Kannattaa muistaa myös, että pihlajanmarjat ovat varsinaista superfoodia. Niissä on C-vitamiinia kolme kertaa enemmän kuin appelsiinissa. Kerron jatkossa, kuinka käytän pihlajanmarjoja myös ruuanvalmistuksessa

Ohessa video kranssin tekemiseen, jossa näytän, miten kranssini tehdään.
Pihlajanmarjakranssin ohje