Voikukkamarmeladia

Kevät etenee sitä vauhtia, että kiireen vilkkaan on ryhdyttävä keräämään voikukkia. Niiden kukinta kun menee niin nopeasti ohi. Olen monena vuonna hyödyntänyt voikukkia tekemällä niistä siirappia. Tänä keväänä aioin kokeilla marmeladin tekoa.

Kannattaa kerätä juuri auenneita kukkia. Keräsin niitä noin pari litraa. Laitoin keräysastian päälle kannen vähäksi aikaa, jolloin kaikki kukissa olleet ötökät nousivat pintaan ja sain ne helposti nypittyä pois.

Kukista kannattaa käyttää vain keltaiset terälehdet, kaikki vihreä tuo marmelaadiin kitkeryyttä. Sitten vain vettä päälle ja nopea kuumennus. Kukat sivilöidään nesteestä pois ja hillosokeri lisätään keitinveteen ja seosta keitetään kymmenisen minuuttia. Valmis marmeladi kaadetaan  puhtaisiin lasipurkkeihin.

Herkullista vaikkapa paahtoleivän päällä

Ekologisempaa siivousta

Olin lauantaina  Kohti luonnollisempaa elämää viikonlopussa Olo Centre- nimisessä keskuksessa, joka sijaitsee Enonkoskella lähellä Koloveden kansallispuistoa. Olo-keskus on nuoren parinkunnan ylläpitämä vanha koulu, jonka he ovat ostaneet noin vuosi sitten ja restauroineet sen yrityskäyttöön tarjoten mm. kurssi-, ateria- ja majoituspalveluja. Heillä on myös residenssihuone taitelijoita varten  ja sekin oli nyt ollut toukokuun ajan käytössä. Kannattaa käydä tutustumassa tähän heidän Olo-keskukseensa ja sen tarjoamiin kursseihin yrityksen  nettisivujensa kautta Olo Centre. Sieltä löytyy myös kuvia tästä vanhasta koulusta, sillä nämä kuvat jäivät minulta ottamatta

Lounaalla saimme kasvisruokaa; metsäsienirisottoa, parsaa, hapatettua porkkanarastetta ja viheryrttisalaattia. Jälkiruuaksi oli mustikkakukkoa. Maistui!


Tutustuimme lauantaina ekologiseen siivoukseen joensuulaisen Jenni Örnin johdolla. Ekologisten pesuaineiden teko osoittautui todella helpoksi, niiden tekeminen oli hauskaa ja edullistakin se on. Ruokakaupan tarvikkeet etikka ja ruokasooda ovat tehokkaita ja turvallisia välineitä itsetehdyn saippuan lisäksi kodin siivoukseen. Aivan turhaan käytämme kaikenlaisia koviakin myrkkyjä sisältäviä aineita  puhumattakaan siitä, että kovinkaan monia erilaista ainetta siivoamiseen tarvittaisiin.

Teimme saippuaa yhdistämällä vettä, lipeää, oliiviöljyä ja kookosrasvaa. Pesupommeja niin astaianpesukoneeseen kuin wc-pöntön puhdistamiseen syntyi ruokasoodan, sitruunahapon ja erilaisten eteeristen öljyjen yhdistelmänä. Pyykkietikkaa ei kannata ostaa kalliilla hinnalla kaupasta vaan sitä voi tehdä helposti itse sekoittamalla vettä ja etikkaa.

Yleispesuaine syntyi raastamalla itsetehtyä saippuaa raastinraudalla ja lisäämällä tähän raasteeseen lämmintä vettä ja hieman ruokasoodaa

Ja kaiken hyvän lisäksi kaikki nämä itsetehdyt tuotteet voi laittaa kierrätettyihin lasipurkkeihin ja -pulloihin ja liimata niihin kauniit etiketit. Näin vältytään myös turhien muovipullojen käytöltä ja suosimme kierrätettäviä pakkausmateriaaleja

Kurssi oli innostava. Tosin kovin montaa se ei kiinnostanut, koska osallistujia oli vain seitsemän. Konetiskitabletit ehdin kokeilla jo tänä aamuna ja puhdasta tuli. Tosin kovin likaisia astioita ne eivät kurssin opettajan mukaan puhdista ja astiat on syytä esipestä ennen koneeseen laittoa. Mutta meillä toimi, joten näillä mennään. Varsinkin konetiskitabletit sisältävät kaupasta ostettuina todella myrkyllisiäkin aineita ja voi vain kuvitella, mitä elimistö sanoo, jos niiden jäämiä jää astioihin. Varsinkin kaikki muoviastiat ovat kovin huokoisia.

Mutta tästä kurssista tulee lisää postauksia, joten pysyhän kuulolla.

Villiyrtit nyt parhaimmillaan; vuohenputkipasteijat maistuivat #villiyrttiruokahaaste

Villiyrttikausi on aluillaan! Lähiympäristön kasveja voi hyvin kerätä syötäväksi! Kasveja kannattaa kuitenkin kerätä vähän syrjemmältä ja ei  aivan vilkkaimman koiranulkoilutusreitin tai tien vierestä. Mukaan kannattaa napata kori tai pussi, sakset ja hanskat. Kerää herkullisimman näköiset yksilöt sieltä täältä valikoiden, jotta kasvusto pysyy elinvoimaisena

Keräsin tänään vuohenputkea ja nokkosta. Vuohenputkea voi käyttää  vaikka piirakassa tai salaatissa. Nokkosesta saa puolestaan herkullista keittoa ja sitä voi lisätä vaikkapa ohukaistaikinaan. 
Villiyrtit ovat parhaimmillaan nuorina, niinpä niiden paras satokausi on touko-kesäkuussa. Joten nyt kannattaa pitää silmät auki ja pussi mukana ulkoillessa! 

Tänä kesänä villiruokakauteni käynnistyi vuohenputkella. Vuohenputki on sitkeä rikkaruoho ja varmaan jokaisen puutarhasta sitä löytyy. Se on vaikea hävitettävä ja lisääntyy katkenneiden maavarsiensa kautta tehokkaasti.

Vuohenputken parhaat tuntomerkit ovat, että sen lehdet ovat kahteen kertaan kolmisormiset. Tämä tarkoittaa sitä, että lehti jakautuu kolmeen osaan, joista kukin jakaantuu kolmeen lehdykkään.  Toinen hyvä tunnistuskeino on se, että varsi on selkeästi kourumainen ja varren tyvessä on punertavaa. 

Vuohenputken kasvusto on yleensä hyvin tiheää. Maku on parhaimmillaan silloin, kun lehdet kerätään vaaleanvihreinä ja vielä hiukan suppuisina. Eli juuri nyt! Niiden maku muistuttaa hieman porkkanaa ja selleriäkin. Vihersalaateissa se on todella maukas yhdistettynä vaikkapa varhaiskaalin kanssa.
'

Tein vuohenputkesta pasteijoita, joihin lisäsin hieman kuivattuja suppilovahveroita, joita kotoa vielä löytyy. Mausteeksi ruohosipulia ja tomaattia. Kaikki aineet pannulle pilkottuna, vähän voita ja öljyä sekaan ja kuumennetaan sellaiset 4-5 min. Ei sen pidempään. Jääkaapissa oli vielä yrttituorejuustoa ja lisäsin nokareen sitä vuohenputki-sieni-tomaatti-sipuli- sekoituksen päälle.

Voitaikinalevyt laitoin puoliksi, toiseen levitin täytteen ja toisen puolikkaan laitoin katoksi. Tiukasti kiinni ja vähän kanamunalla voitelua lopuksi. Kuumaan uuniin 200 asteeseen ja hyvää tuli.

Kompucha pullotettu!

Tein pari viikkoa sitten ensimmäisen kombucha annokseni ja tänään se oli valmista pullotetavaksi. Vähän etikkainen tuoksahdus tuli ja liemi sihisi pulloon laitettaessa. Joten juoma lienee siis valmista, mutta menikö vähän liian happamaksi...

Nyt odotellaan vielä viikko. Pullot laitoin kylmiöön. Päälle liimasin vanhasta aikakausilehdestä etiketit. Näyttää ihan kivalta. Ensi viikolla maistellaan.

Ja uusi satsi tulemaan, tottakai. Vähän entistä kompuchaa lasipurkkiin ja valmistettu musta tee, johon sokeri on sulatettu, joukkoon. Vaihdoin uuteen lasipurkkiin ja pesin entisen odottamaan seuraavaa satsia